Helena Soiri-Snellman: Turun kaakelin uunit, Turun maakuntamuseo - Julkaisuja 3, 2003.

Aarrearkku jokaiselle, joka rakastaa kaakeliuuneja. Löysin kirjasta työhuoneeni ylöspäin hersyvän uunin, joka osoittautui taitelija Acke Anderssonin suunnittelemaksi. Hän hyökkäsi kirjoituksessaan vuonna 1898 voimakkaasti saksalaisvaikutteista sisustustyyliä vastaan. Sattumoisin tämä kirjoitus julkaistiin uudessa kulttuuripolittisessa aikalauslehdessä Ateneum samana vuonna kuin talomme valmistui.

"Kansalliset aatevirtaukset korostivat aitojen materiaalien ja suunnittelijan merkitystä. Lainatavaraksi koetut komeat kaakeliuunit eivät enää miellyttäneet nuoria arkkitehteja, jotka seurasivat ajan aatevirtauksia." (s. 81)

"Acken luonnostelemat kaakeliuunit seisoivat 'kustavilaisilla jaloillaan' kuin korkokengillä, mutta ne oli kuvioitu tutuilla kasviaiheilla; sananjalalla, merilevällä ja neilikalla." (s. 82; työhuoneeni uuni on nro 81)

Kirjan tekijä Helena Soiri-Snellman on paneutunut aiheeseensa huolella, sydämellä. Tämä kirja on lempeä, lämmin humahdus aikaan, jonka kodin muotoilulaatu tässä kohdin on yksinomaan ihailtavaa. Kakluuneissa elää jokin sakraalinen arkinen salaperäisyys, niiden ylevyys nostattaa mieltä ja luo tunnelmaa, taikapiirin. Ne ovat uljaita monumenteja osaamisesta ja ihanuudentajusta, vuosisataista voimaa.