Pafos-teesit seminaarin no 23 jälkeen

1. Olennaista ei ole uusi tieto, vaan merkityksellisen kokeminen merkityksellisenä. Kokemus voi olla sykähdyttävä, nostattava, innostava, liikuttava, vavahduttava, huvittava, energisoiva: olennaista on siihen liittyvä tunnetila. Merkityksellisyydet kuten kunnioitus, tasavertaisuus, läsnäolevuus tai toisten huomioon ottaminen ovat yleisinhimillisiä, pysyvästi ajankohtaisia ja samoja läpi vuosisatojen. Mutta haaste on ottaa ne henkilökohtaisesti todesta juuri nyt. Tälle Pafos antaa samettityynyn, jolla merkitys voi säteillä helmenä. Pafos antaa tilaa ihmisen omalle kokevalle ajattelulle, rohkaisevasti, hienovaraisesti, tungettelemattomasti.

2. Opetukset eivät liity oppirakennelmiin, tai E Saarisen näkemyksiin, vaan osallistujan omiin oivalluksiin.

3. Arkinen tehtävä- ja houkutuskenttä tekee vaikeaksi, usein mahdottomaksi kokea merkityksiä, jotka eivät liity päiväkohtaisiin tehtäviin tai houkutuksiin. Yksilö esimerkiksi haluaisi rakastaa, tai iloita elämästään, tai kohdata lapsensa ihmeenä, muttei arjen ryskeessä ehdi tai osaa kokea näihin liittyviä merkityksiä tunnetasolla. Ajatus ei tunnista ylärekisteriä, eivätkä elämän pienet ja suuret inhimilliset onnenlähteet sykähdytä, ulota kosketustaan sydämeen asti. Pafos-seminaari avaa ajattelua ylöspäin, antaa tilaa alkuperäiselle. Se raivaa tietä merkitykselliseen, omaehtoiseen, intohimoiseen ja elämänuskoiseen arkeen seminaarin jälkeisessä maailmassa, keppihyypiöitä vastaan, latistuksen mankeleita vastaan.

4. Ihminen elää elävästä ajattelusta. Mutta elävä ajattelu latistuu arkisten kaavojen ja houkutusten alla. Pafos-seminaari antaa tilaisuuden jokaiselle ajatella tuoreesti uudelleen, kokea ajatuksiaan, teemoja joilla tuntee olevan itselleen merkitystä. Se antaa mahdollisuuden tuottaa, ajatusten liikkeen kautta, elävämpää elämää itselle ja muille.

5. Useimmat ihmiset eivät tiedosta ajatustensa voimaa. Sitä että ihmisen on mahdotonta olla ajattelematta. Mutta Pafoksella jokaisen ajatukset virtaavat erilailla kuin arkensa sisällä tai lomallakaan. Osallistujan ajatukset saavat sytykettä ja virtaa luennoista, keskusteluista ja seminaarin tunnelmasta samalla tavoin kuin sinfoniaorkesterin soittajat saavat herkyyttä sointiinsa muusta orkesterista ja kepellimestarin karismasta. Ajatukset lähtevät liikkeeseen, saavat rytmiä, uskallusta. Ne saavat voimaa toisten keskittymisestä ja innostuksesta, tilanteen tunne-energiasta.

6. Perustana ovat ihanuuden siemet jokaisen ihmisen itsensä sisällä.

7. Jokaisella on oma ihmisytimensä, ainutlaatuisuutensa ja arvonsa. Jokaisen ihmisen ainutlaatuisuus on lähtökohta Pafos-hengelle. Jokainen on tervetullut. Kuten aina, seminaarin 23 yhteisö ei ollut koskaan kohdannut aikaisemmin, useimmat olivat lähtötilanteessa vieraita kaikille muille. Mutta ihmiset tukivat toisiaan, vaistomaisen luontevasti, rohkaisivat toisiaan, kohtasivat toisensa ihmiset ihmisinä. Syntyi ajatusten sinfonia, sointeja ja sävelkuvia, joiden valossa merkitykset saivat tilaisuuden näyttäytyä alkuperäisessä asussaan, koskettavuuksina kaikkien kokea, jokaisen tunnustella.

8. Olen mykistynyt, hämmentynyt, onnellinen. Pafos-seminaarin jälkiväreily, värähtely, kumiseva, kutsuva syvärytmi. Kiitos eläköön kaikessa siinä, mitä tulee tämän jälkeen, inhimillisyyksissä meissä itsessämme.